Gustaf Johanssonin ja Emelie Schalinin esivanhemmat

Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot. Esivanhemmat tiedot on täydentänyt Tapani Kaila. Edvard Johanssonin pojanpojanpoika. mailto:atkaila@dlc.fi


Taulu 42

Elisabet Lithovius. Taulu 28

Gustaf Gustafsson Lithovius. Kuollut 1715 Nordingråssa. Rovasti. Gustaf oli ylioppilas Upsalassa 1676 ja Turussa. Limingalla hän oli pappina ensin kappalaisena ja sitten kirkkoherrana setänsä Larsin jälkeen 1703. Kappalaisen virkatalona oli 3/4 manttaalin Pleisulan tila. Kirkkoherran tila sijaitsi suunnilleen nykyisellä paikallaan, ja siinä oli 8 ha peltoa. Gustaf toimi Pohjanmaan pappeinkokouksen esimiehenä 1706 ja sai rovastin arvon. Hän kuoli Ruotsissa Ångermanlannissa isoa vihaa paossa. . - Puoliso - Puoliso Margareta Jakobsdotter Brennerus. Syntynyt 14.3.1672 Kruunupyyssä. Haudattu 2.12.1737 Limingalla. Taulu 58

Gustaf Larsson Lithovius. Syntynyt noin 1632. Kuollut 1685 Limingalla. Kirkkoherra. Hän oli ylioppilas Upsalassa 1650. Hänet vihittiin papiksi ja sai Limingan kappalaisen arvon 1651. Kirkkoherraksi hänet valittiin isänsä jälkeen 1666 lähtien. - Puoliso - Puoliso Elisabet Olofsdotter Heikkola. Kuollut ennen 1675. Elisabet oli miehensä serkku. . Taulu 59

Lars Josefsson Lithovius. Syntynyt noin 1608. Kuollut noin 1665 Limingalla. Kirkkoherra. Lars oli Limingalla isän apupappina 1628, sitten Limingan kappalaisena 1651 ja kirkkoherrana veljensä jälkeen 1652 lähtien. . - Puoliso - Puoliso Catharina Mathesius. Syntynyt välillä 1610 - 1619. Kuollut jälkeen 1665. Taulu 60

Josef Henriksson Lithovius. Kuollut noin 1648. Rovasti. Josef oli Limingan kappalainen 1610 ja sitten kirkkoherrana isänsä jälkeen 1615-48. Sai rovastin arvon. Josefilla ja Annalla oli yhdeksän lasta, joista Saara meni naimisiin Olavi Heikkolan kanssa (katso Heikkola). . - Puoliso - Puoliso Anna Larsdotter Sinius. Taulu 61

Henrik Larsson Lithovius. Myös Swart. Syntynyt Kaarinassa. Kuollut 1615. Rovasti. Oli Saloisten kirkkoherra ja sitten Limingan kirkkoherra noin 1575-1615. Hän toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana, jota käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä. Viholliset polttivat kahteen kertaan Limingan kirkon sekä pappilan. Vuonna 1592 sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloja korvauksena siitä, että hänen omaisuutensa oli taas ryöstetty. Hän kirjoitti Pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Henrik allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593, oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Hän asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossa, jolle sai verovapauden. Henrikin 1. puoliso (Johanin ja Josefin äiti) on tuntematon. Hänen toinen puolisonsa oli Catharina Östensdotter Sursill. .

Lauri. Isäntä. Oli tilallinen Kaarinan pitäjän Littoisten kylässä.