Gustaf Johanssonin ja Emelie Schalinin esivanhemmat

Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot. Esivanhemmat tiedot on täydentänyt Tapani Kaila. Edvard Johanssonin pojanpojanpoika. mailto:atkaila@dlc.fi

Brita Catharina Peitzius. Syntynyt 13.7.1743 Raahessa. Kuollut 18.5.1815 Kälviällä. Taulu 16

Mårten Gabrielsson Peitzius. Syntynyt 12.5.1716 Torsåkerissa, Ruotsissa. Kuollut 21.4.1782 Kälviällä. Kirkkoherra. Kansikuvan teksti käännettynä suomeksi: "Akateemiset harjoitukset Pyhän Pietarin rahoista, jotka Ruotsin perittyjen lakien mukaisesti filosofisen tiedekunnan hyväksymänä kuninkaallisessa akatemiassa Turussa ylhäisen miehen maisteri Algoth A. Scarinin johdolla, historian ja filosofian varsinaisen professorin, tällä hetkellä dekaani filosofisessa tiedekunnassa, on asetettu julkiseen tarkastukseen Martin Gabrielsson Peithziukselta, joka kuuluu pohjanmaalaiseen osakuntaan, suurimmassa auditoriossa 3.3.1739. Painettu kuninkaallisessa Akatemiassa Turun painossa Johan Kiaempe.

-. Sekä Mårten että Maria olivat syntyneet Ruotsissa perheiden ollessa siellä paossa venäläisiä. Mårten opiskeli Upsalassa 1733 ja Turussa 1737. Väitöskirjan hän teki aiheena "De denario Sanct-Petrino, ejusque in Svethia praecipuis fatis continuatio". Työssä on Mårtenin omistus mm. isälleen Gabrielille. Hän toimi ensin Raahen opettajana ja apulaispappina, vihittiin 1740 Kokkolan kappalaiseksi ja Kälviän kirkkoherraksi 1758. Mårten luovutti Turun tuomiokapitulille isänsä ja isoisänsä Sursill-tutkimustöiden tulokset. - Puoliso - Puoliso Maria Winqvist. Syntynyt 5.5.1721 Skellefteåssa. Kuollut 27.7.1789 Kälviällä. Taulu 41

Gabriel Mårtensson Peitzius. Syntynyt välillä 1681 - 1682 Kälviällä. Haudattu 13.10.1752 Kempeleellä. Kappalainen. Opiskeli Turussa, Upsalassa ja taas Turussa, jossa sai pappisvihkimyksen 1709. Sitten syttyi isoviha, jolloin Gabriel ja Elisabet pakenivat Ruotsiin ja saivat siellä neljä lastakin. Palatessaan Gabrielista tuli Raahen pitäjänapulainen 1722 ja Limingan pitäjänapulainen 1725. Sielläkin olivat venäläiset sotajoukot näyttäneet voimaansa. Pitäjänapulaisena oli ollut Elisabetin kaukainen sukulainen Henrik Lithovius. Hän oli paennut venäläisiä metsään, mutta hänet löydettiin pian ja kasakat polttivat hänet elävältä yrittäessään saada hänet paljastamaan kirkon kalleuksien kätköpaikan.

Gabriel edusti Limingan papistoa 1729 kuninkaallisen tutkimuskomissionin edessä Oulussa. Siellä päätettiin, että Liminkaan kuuluneesta Kempeleestä ei muodosteta kappelia. Vuonna 1740 päätettiin kuitenkin, että Limingan pitäjänapulaisen oli siirryttävä Kempeleeseen. Siellä oleva Kullion kruununtila siihen kuuluneine alueineen sovittiin hänen puustellikseen ja niin Gabriel siirtyi Kempeleen kappalaiseksi 1742 jo 60-vuotiaana. Gabriel jatkoi isänsä aloittamaa Sursill-suvun tutkimusta kartuttamalla pappien luetteloa. Hän kasvatti työtä laajan kirjeenvaihdon avulla 7 arkista 17 arkkiin, jonka lisäksi hän kirjoitti Pohjanmaata koskevaa ajoitushistoriikkia. Gabriel on haudattu Kempeleen kirkon lattian alle. - Puoliso - Puoliso Elisabet Lithovius. Haudattu 13.2.1739 Limingalla. Taulu 42

Martinus Henrici Peitzius. Syntynyt 1655 Kälviällä. Kuollut 12.1726 Raahessa. Kirkkoherra. Martinus aloitti ylioppilaana Upsalassa 1671 ja Turussa 1676. Hän toimi kauan Raahen kappalaisena ja koulunopettajana. Hänet valittiin sitten Raahen kirkkoherraksi 1696/97 seurakunnan suureksi mielihyväksi. Hän toimi kirkkoherrana yli 30 vuoden ajan, mm. isonvihan aikana. Martinus teki suuren osan Sursill-suvun selvityksistä keräten tietoja pohjalaisista pappissuvuista piispa Terseruksen muistiinpanojen pohjalta käyttäen myös tehtyjä vanhoja käsikirjoituksia. Hän keräsi lisäksi tietoja maakunnan historiasta, mutta tämä tieto on myöhemmin hävinnyt lukuunottamatta pojan Sursillianaan ottamia osia. Martinus kuoli ruttoon ja haudattiin hiljaisuudessa Raahen hautausmaalle. Peitziuksista on maalattu Raahessa ollut taulu, jossa perheen jäsenet ovat rukouksessa Kristuksen ympärillä. - Puoliso - Puoliso Elsa Rothenius. Kastettu 26.6.1658 Kokkolassa. Haudattu 22.4.1733 Raahessa. Taulu 43

Heikki Mikonpoika Peitso. Isäntä. Hän oli tilallinen Kälviällä Iso-Peitson tilalla. .

Mikko. Isäntä.