Gustaf Johanssonin ja Emelie Schalinin esivanhemmat

Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot. Esivanhemmat tiedot on täydentänyt Tapani Kaila. Edvard Johanssonin pojanpojanpoika. mailto:atkaila@dlc.fi

Elsa Rothenius. Taulu 28

Gustaf Gabrielsson Rothenius. Haudattu 18.11.1677 Kokkolassa. Lainlukija. Gustaf oli ylioppilas 1644. Hän sai Turussa 1649 karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita. Gustaf oli pannut halon uuden ylioppilaan käteen ja päreen kainaloon, määrännyt hänet toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun. Gustaf puolustautui sillä, että hän oli aikanaan joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi. Hän toimi Kaarleporin kreivikunnan lainlukijana 1655 lähtien. Kapinoivien talonpoikien edustaja Heikki Hyytiäinen valitti 1663 kreivi Tottille, että Rothenius oli lahjottuna tuominnut häneltä pois kaksi niittypalstaa. Gustaf aikoi tuomita Heikin kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Lapuan käräjillä Hyytiäinen tuomittiin useiden syytteiden painosta kuolemaan, jonka Turun hovioikeus muutti sakoiksi. Virkamiehet, mm. Gustaf vapautettiin talonpoikien syytteistä. Gustaf omisti suuren Suntin tilan. Hän edusti Kokkolaa maakuntakokouksessa 1657 ja toimi Kokkolan raatimiehenä 1660-71. Hän toimi myös usein Kokkolan varapormestarina, mm. 1665 ja 1675. - Puoliso - Puoliso Barbro Månsdotter Gammal. Syntynyt välillä 1620 - 1630. Haudattu 1.12.1667 Kokkolassa. Taulu 62

Gabriel Ljungosson Rothenius. Kuollut 22.8.1652 Kokkolassa. Lainlukija, pormestari. Hän toimi ensin Pohjanmaan käskynhaltijan sihteerinä ja Lapuan kruununverojen vuokraajana. Uudenkaarlepyyn tultua kaupungiksi hänet asetettiin sen ensimmäiseksi pormestariksi 1621-28. Hän toimi Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan lainlukijana 1629-41 ja myös eteläisen osan 1629-33 ja 1637-41. Hän piti Pohjanmaan laamannikäräjät 1630-luvun lopulla. Hän tunsi lain hyvin, joten hänen tuomionsa saattoi hovioikeuskin hyväksyä. Hän omisti Kokkolan lähellä olevan Suntin kartanon mentyään naimisiin Elsan kanssa. Tämän jälkeen hän oli Kokkolan pormestari 1639-51 saaden siitä palkkana 200 taalaria. Hän oli valtiopäivämies 1649. Hänet erotettiin kuitenkin pormestarin virasta ilmeisesti joidenkin pienten syytteiden takia. - Puoliso - Puoliso Elsa Knutsdotter Witting. Kuollut talvella 1640 Kokkolassa. Taulu 63

Ljungo Tuomaanpoika Limingius. Syntynyt Limingalla. Kuollut syksyllä 1610 Ruotsissa. Rovasti, suomentaja. Ljungo oli Pyhäjoen kirkkoherra 1576-81 ja sitten Saloisten kirkkoherra 1581-92. Venäläiset ja vienankarjalaiset kävivät useita kertoja ryöstöretkellä, joten kirkkoherra huolehti sotaväen kyydityksestä ja majoituksesta sekä piti ampumatarvikevarastoa 1591 sotaretkeä varten. Ljungo joutui 1582 käräjöimään hailuotolaisen isännän kanssa. Heidän syytteet ja kirkossa pidetty meteli todettiin aiheettomiksi ja he joutuivat maksamaan sakkoja. Ljungo vaihtoi Kalajoen kirkkoherraksi 1592-1610. Hän oli Upsalan kokouksen allekirjoittajia 1593. Hän halusi auttaa talonpoikia vapautumaan linnaleirien majoituksesta ja kävi talonpoikien asiamiehenä Kaarle-herttuan luona ennen nuijasotaa. Hän antoi Arbogan kirkossa 25.2.1597 selonteon, jossa hän puolusti talonpoikia Klaus Flemingiä vastaan. Talonpojat joutuivat sitten tappiolle nuijasodassa. Ljungo ja muut Pohjanmaan johtomiehet neuvottelivat 1597-98 käskynhaltija Stålarmin joukkojen kanssa. Sotapäällikkö Akseli Kurjen saavuttua Pohjanmaalle Ljungo pakeni Ruotsiin ja oli perheineen seitsemän viikkoa Länsipohjan saaristossa. Kaarle-herttuan päästyä valtaan 1599 häntä edustava Pohjanmaan käskynhaltija valitti Ljungon toiminnasta, mutta Ljungo saattoi 1600 selittää herttualle menettelyään ja säilytti herttuan luottamuksen. Hän kirjoitti kertomuksen nuijasodasta sekä katovuodesta 1601.

Ljungo hankki kaksi Kalajoella olevaa tilaa, ennen pappilana toimineen Mantilan ja Pahikkalan. Hän sai kohtalaisina vuosina 80 tynnyrin viljasadon ja oli pitäjän selvästi suurin maanviljelijä. Ljungo oli omistanut laivan jo Saloisissa ollessaan ja ainakin yhden aluksen Tukholmaan suuntautuvaa kaupankäyntiä varten. Hänet nimitettiin Pohjois-Pohjanmaan rovastiksi. Kuningas Kaarle IX perheineen, mukana kuusivuotias prinssi Kustaa Aadolf matkusti 1602 Suomessa. Hän tapasi tällöin Ljungon.

Ljungo ryhtyi tekemään uutta suomennosta Ruotsin valtakunnan maanlaista ja kaupunkilaista, koska aikaisempi julkaisematta jäänyt käännös oli kovin puutteellinen. Käsikirjoitukset valmistuivat vuosina 1601 ja 1609. Suomen kieli oli vielä vakiintumaton, joten Ljungo käytti lähinnä Turun ja Pohjanmaan murteita. Maalaki alkaa: "Ruodzin waldakunnan maan eli taloin poicain laki, ruodzin kielestä suomen kielelle tulkittu, Liungi Thomahan poialta Cala joen kyrkoherralta". Hän kertoi suomennoksen tapahtuneen 1601: "Jona wotena eij yhtäkän Iywän muodoista caikelle pohian maalle casonnut, mutta kesä hallalta caikenni turmelthin". Kaarle IX tarkoituksena oli painattaa molemmat osat, mutta vain pieni osa painettiin ennen kuninkaan kuolemaa. Ljungo kuoli Ruotsissa, luultavasti valtiopäivillä Nyköpingissä. . - Puoliso - Puoliso Margareta Niilontytär. Kuollut jälkeen 1623. Margareta sai miehensä ansioiden tähden Mantilan tilalle verovapauden. Vuonna 1614 nuori kuningas Kustaa II Aadolf ja hänen veljensä herttua matkustivat rantatiellä ja yöpyivät Mantilassa Margaretan vieraina. Ljungon tekemiä lakien suomennosta oli useita kappaleita, joten Margareta mainitsi kirjeessään kuninkaalle 1623, että suomennosta käytettiin päivittäin koko maassa.

Tuomas Ingonpoika. Kuollut 1580. Rovasti. Tuomas oli Limingan rovasti 1547-74 ja ainakin 1555 Pohjanmaan rovasti. Hän asui omistamassaan Kestilän manttaalitalossa. Tuomaalla oli muutamia pappismiehelle sopimattomia hairahduksia. Hän oli pitänyt yhteyttä edeltäjänsä vaimon kanssa silloin kun pappi eli, jonka lisäksi hän oli yhteistyössä eräiden varkaiden kanssa. - Puoliso - Puoliso Dordi.